Ajattelin kirjoittaa seuraavat tekstit oppaaksi sijoitusasuntojen maailmaan. Julkaisen kirjoitukset sarjana, joten seuraavat artikkelit tulevat jatkamaan samaa aihepiiri\u00e4 eri kulmasta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjoituksessa kerron, kuinka lasketaan sijoitusasunnon tuotto. Vaikka jokainen hyv\u00e4 kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 laskukaavan ja perusperiaatteet (tai ainakin pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4), niin tieto voi olla monille asiakkaille uusi. Valveutuneet ja sijoitusasuntokonkarit tietenkin poislukien.<\/p>\n
(arvioitu vuokra \u2013 asunnon hoitovastike) x 12 (kuukausien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4) jaettuna (asunnon velaton kauppahinta + varainsiirtovero (2% velattomasta kauppahinnasta) + tuleva mahdollinen velkaosuus l\u00e4hivuosien remonteista tai muut kulut kuten huoneiston korjauskulut)<\/em><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saatava tuotto jaettuna kohteesta aiheutuvat menot.<\/p>\n Otetaan esimerkki. 20 m2 asunto Helsingin Kampissa maksaa 200 000 \u20ac. Asunnosta saa vuokraa 750 \u20ac\/kk. Asunnon hoitovastike on 110 \u20ac\/kk. Asuinrakennukseen ei ole l\u00e4hiaikoina tulossa merkitt\u00e4vi\u00e4 remontteja ja asunto on kunnoltaan hyv\u00e4. Kohteesta ei siis koidu muita menoja kuin velaton kauppahinta ja varainsiirtovero. Sijoitusasunnon vuokratuotto on:<\/p>\n (750 \u20ac – 110 \u20ac\/kk) x 12 \/ (200 000 \u20ac + (0,02 x 200 000 \u20ac)) = 0,0376 = <\/em>3,76 %.<\/em><\/strong><\/p>\n Miksi sijoitusasuntoon kannattaa sijoittaa, kun tuotto j\u00e4\u00e4 noin alhaiseksi? Useat perustelevat, ett\u00e4 osakkeisiin, rahastoon tai indeksiin sijoittamalla saa huomattavasti kovempaa tuottoa. Taklaan seuraavaksi t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4, jonka mukaan esim. osakkeesta saatu 8 % tuotto vuositasolla on parempi kuin edellinen saatu vuokratuotto.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin Kamppi (00100) on arvoalue ja sen arvonnousun odote on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin +2 % per vuosi. Sen voi siis lis\u00e4t\u00e4 saatuun tuottoon. Uusi tuotto on n\u00e4in ollen 5,76 %.<\/p>\n Toinen ja merkitt\u00e4v\u00e4mpi tekij\u00e4 on tarkastella todellista tuottoa omalle sijoitetulle p\u00e4\u00e4omalle. <\/strong>Sijoittaessa osakkeisiin 60 000 \u20ac, 8 %<\/strong> tuotto tekee vuodessa 4 800 \u20ac. En ota t\u00e4ss\u00e4 laskussa mukaan mahdollisia osinkotuottoja, mutta 8 % tuotto (sis. osinkotuoto) on jo itsess\u00e4\u00e4n melko hyv\u00e4 tuotto osakkeelle tai rahastolle.<\/p>\n Asuntosijoittamista toteutetaan kuitenkin pankkilainan turvin velkarahalla. Vastaavassa tilanteessa pankki vaatii useimmiten (pankkisuhteesta, varallisuudesta ja tuloista riippuen) noin 30 % oman rahan osuuden sijoistusasuntoon. N\u00e4in ollen 200 000 \u20ac asuntoon sijoitettava oman rahan osuus on 60 000 \u20ac. Tuotto 3,76 % on kuitenkin laskettu koko summalle 200 000 \u20ac! Toisin sanoen oman rahan osuuden ollessa 60 000 \u20ac, tuotto omalle sijoitetulle p\u00e4\u00e4omalle on huomattavasti suurempi. Lasketaan tuotto omalla sijoitetulle p\u00e4\u00e4omalle k\u00e4ytt\u00e4en samaa kaavaa:<\/p>\n (750 \u20ac – 110 \u20ac\/kk) x 12 \/ (60 000 \u20ac + varainsiirtovero 4 000 \u20ac) = 0,0376 = <\/em>12,00 %<\/em><\/strong> eli 7 200 \u20ac\/v.<\/em><\/p>\n Tuotto omalle sijoitetulle p\u00e4\u00e4omalle on siis 12,00 %. Arvonnousun voi laskea p\u00e4\u00e4lle, eli yhteens\u00e4 14,00 %.<\/em><\/strong><\/p>\n En ota t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 kantaa riskeihin tai veroon. Molemmat ovat pakollinen paha. Kumpaakin on lopulta kaikessa sijoittamisessa.<\/p>\n En kuitenkaan suosittele nykyisess\u00e4 taloustilanteessa pelaamaan liian suurella velkavivulla, esimerkiksi ottamaan lainaa l\u00e4helle sataa prosenttia, vaikka se olisikin taloudellisesti mahdollista. T\u00e4rkeint\u00e4 on laskea auki omat tulot ja menot, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itselle riitt\u00e4v\u00e4 puskuriraha (eli isompi rahasumma pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle) sek\u00e4 huomioida tuleva pankkilainojen korkojen nousu. Korkojen nousu on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti edess\u00e4 l\u00e4hivuosina. J\u00e4rkev\u00e4 ja turvallinen velkavipu on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi 50-50 (oma raha-velka). Riippuen toki tuloista ja menoista.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kaikki on erinomaiselle kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4lle perustietoa, mutta artikkeli voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukijalle paljon tuntemattomia termej\u00e4. Suosittelen kokeilemaan laskukaavaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Sill\u00e4 tavoin sen sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 parhaiten. Toivon, ett\u00e4 sait t\u00e4st\u00e4 artikkelista irti perusajatuksen oman sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuoton osalta sek\u00e4 laskukaavan, jota hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa. Vastaan tarvittaessa my\u00f6s kysymyksiin ja toki my\u00f6s tapaaminen ja sijoitusasioiden tarkempi l\u00e4pik\u00e4ynti onnistuu.<\/p>\n Jos oman varallisuuden kehitt\u00e4minen kiinnostaa, on asuntosijoittaminen erinomainen tapa aloittaa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ajattelin kirjoittaa seuraavat tekstit oppaaksi sijoitusasuntojen maailmaan. Julkaisen kirjoitukset sarjana, joten seuraavat artikkelit tulevat jatkamaan samaa aihepiiri\u00e4 eri kulmasta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjoituksessa kerron, kuinka lasketaan sijoitusasunnon tuotto. Vaikka jokainen hyv\u00e4 kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 laskukaavan ja perusperiaatteet (tai ainakin pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4), niin tieto voi olla monille asiakkaille uusi. Valveutuneet ja sijoitusasuntokonkarit tietenkin poislukien. Asunnon sijoitustuotto lasketaan seuraavalla kaavalla:… Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":46,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/46"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nordlkv.fi\/pauli-paunonen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}